Gotham Get Better ✝ muistosivu

Takaisin hevoslistaan

Kekeä voisi ehkä parhaiten luonnehtia vähän ujoksi hevoseksi. Se on pohjimmiltaan melkoisen epävarma ja varovainen, mutta pätevän käsittelijän ohjaamana osaa myös rentoutua. Ori tukeutuu vahvasti ihmisiin, ja sen käytös riippuukin aina suurelta osin hoitajan tai ratsastajan mielentilasta ja toiminnasta. Epävarman tai liian höselön ihmisen käsissä Kekestäkin voi saada aikaan äkäisen, hampaitaan esittelevän villipedon, vaikka yleisesti ottaen ori onkin aivan kiltti. Epävarmuuden puuskassaan se vain turvautuu ylenmääräiseen uhitteluun, kun ei raukka muutakaan osaa.

Jos nyt kuitenkin oletetaan, että orin kanssa on tekemisissä joku, joka siihen on kykenevä, Keken voi sanoa olevan ihan kiva kaveri. Toki se joskus, jopa kaikkein varmaotteisimmankin hoitajan kanssa, säikkyy turhia ja saattaa yllätettynä näyttää vihaista naamaa, mutta suurimman osan ajasta herra osaa kyllä käyttäytyä siivosti. Kun hoitaja tietää mitä tekee eikä sählää mitään ylimääräistä, ori pystyy yleensä rentoutumaan, ja erikoisemmatkin hoitotoimenpiteet sujuvat rauhassa. Tutun eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa poika tulee myös hyvin juttuun, ja hommat hoituvat sutjakasti ilman sen kummempia protestoimatta.

Ehkä juuri arkuudestaan johtuen Keke ei oikein koskaan ole täydellisesti sopeutunut tallin oriporukkaan. Se tapaa jäädä muiden, kovapäisempien herrojen jalkoihin, eikä näin ollen juuri välitä niiden seurasta. Tammojen kanssa ori tekisi mielellään lähempääkin tuttavuutta, mikä ei varmasti yllätä ketään, onhan kyseessä sentään urospuolinen kaviokas. Se, mikä Kekessä sitten onkin vähän erikoisempaa on se, että sen suhtautuminen vastakkaisen sukupuolen edustajiin ei ole läheskään niin intohimoista kuin orilta voisi odottaa. Siksipä herra ulkoileekin pysyvästi jonkun järkevän tamman naapuritarhassa. Ongelmia tästä ei synny, ja ori saa kaipaamaansa hevosseuraa, jota tallin muut orit eivät sille voi juuri tarjota. Tästäkin huolimatta Keke seurustelee kuitenkin mieluiten ihmisten kanssa, kunhan kyseessä on joku, jonka ori tuntee ja johon se myös osaa luottaa.

Ratsastaja selässään Keke ei usein ole aivan parhaimmillaan. Se on yleensä aina todella jännittynyt ja takakireä, eikä pysty keskittymään nimeksikään. Orilla on niin kiire vahtia kentän ulkopuolella vaanivia petoja tai maneesin katsomossa piileskeleviä otuksia, että ratsastajan ohjeet jäävät helposti täysin toissijaisiksi. Jos satulaan kuitenkin sattuu istahtamaan juuri se orin luotettu ihminen, on meininki täysin erilaista. Ratsastajan varmuus suorastaan imeytyy hevoseen, ja kun ori luottaa selässä istujaan, se uskaltaa luottaa myös siihen, ettei mitään pelättävää tosiaankaan ole, jos ratsastajasta siltä tuntuu. Silloin Keken on mahdollista keskittää kaikki energiansa juuri siihen mihin ratsastaja haluaa: ratsastussuoritukseen. Ympäristön möröt häviävät kertarysäyksellä, kun ruvetaan täysipainoisesti treenaamaan kouluradan kiemuroita, tai miksei yhtä hyvin vaikka jumppaesteitä, ihan näin vaihtelun vuoksi. Maastossakin orin kanssa voi selvitä, vaikka siellä säikyttävää usein näyttääkin riittävän ehkä kymmenkertaisesti normaalia enemmän.

Nimenomaan kouluratsastus on kuitenkin se laji, jossa Keken lahjat todella pääsevät esiin. Orilla on mahdottoman hyvät valmiudet kaikkeen mahdolliseen, aina kokoamisesta upeisiin lisäyksiin ja mitä mielikuvituksellisimpiin venytyksiin ja vanutuksiin. Katsojan kannalta orin isot ja ilmavat liikkeet ovat ehdottomasti hieno juttu, mutta ratsastajan ongelmaksi jääkin sitten selviytyä selässä istumisesta siistin näköisesti, herran askellajit kun eivät tosiaan ole sieltä mukavimmasta päästä. Tämä on kuitenkin asia, jota taatusti harmitellaan vain kotitallilla omissa ajatuksissa tai korkeintaan parin tallilaisen voimin, kilpailujen kannalta kauniit liikkeet kun tuovat tuloksiin poikkeuksetta enemmän plussaa kun miinusta. Ja kukapa nyt sellaisesta kehtaisi julkisesti valittaa. Todellista valitettavaa saattaakin sitten löytyä orin muusta esiintymispuolesta. Keke kun on kaukana luontaisesta esiintyjästä, ja varsinkin nuorena orin ujous haittasi kilpailuissa paljonkin. Tähänkin onneksi voi vaikuttaa suuresti sillä, kenet orin selkään istuttaa. Luottoratsastajansa ohjaamana ori voi unohtaa "esiintymispelkonsa" ja keskittyä suoritukseensa samalla antaumuksella kuin kotikentällä treenatessa.

i. Tropica Ghost Tour
KRJ-I YLA3 
ii. Sparrowhawk
KRJ-II YLA2 
ie. Mondaymorning
 
e. Royals All Hallows Eve
 
ei. Neptunus
 
ee. Fischblütig AW
KRJ-II YLA3 

Jälkeläiset

o. Getaway HA s. 13.04.2010 e. Abhorrence O' Polo om. VRL-02488
t. Silvebrand Chione s. 06.02.2011 e. Chanellie K. om. VRL-02488
o. Poprock HA s. 05.04.2010 e. Rochelle ASW om. VRL-02753

Kilpailut

1. KRJ 25.08.2009 kutsu 5 / 30
2. KRJ 02.11.2010 kutsu 3 / 40
3. KRJ 12.12.2010 kutsu 1 / 50
4. KRJ 15.12.2010 kutsu 5 / 139
5. KRJ 15.12.2010 kutsu 3 / 50
6. KRJ 19.12.2010 kutsu 6 / 50
7. KRJ 20.12.2010 kutsu 7 / 50
8. KRJ 27.12.2010 kutsu 1 / 30
9. KRJ 29.12.2010 kutsu 2 / 50
10. KRJ 30.12.2010 kutsu 2 / 50
11. KRJ 15.02.2011 kutsu 5 / 100
12. KRJ 20.02.2011 kutsu 6 / 50
13. KRJ 20.02.2011 kutsu 5 / 50
14. KRJ 20.02.2011 kutsu 7 / 50
15. KRJ 21.02.2011 kutsu 5 / 30
16. KRJ 21.02.2011 kutsu 1 / 50
17. KRJ 24.02.2011 kutsu 3 / 40
18. KRJ 24.02.2011 kutsu 1 / 50
19. KRJ 28.02.2011 kutsu 5 / 50
20. KRJ 01.03.2011 kutsu 4 / 40
21. KRJ 01.03.2011 kutsu 2 / 50
22. KRJ 02.03.2011 kutsu 2 / 40
23. KRJ 06.03.2011 kutsu 3 / 60
24. KRJ 12.03.2011 kutsu 3 / 50
25. KRJ 14.03.2011 kutsu 2 / 40
26. KRJ 15.03.2011 kutsu 5 / 30
27. KRJ 16.03.2011 kutsu 3 / 30
28. KRJ 16.03.2011 kutsu 4 / 40
29. KRJ 17.03.2011 kutsu 2 / 30
30. KRJ 17.03.2011 kutsu 6 / 40
31. KRJ 18.03.2011 kutsu 5 / 100
32. KRJ 19.03.2011 kutsu 2 / 40
33. KRJ 23.03.2011 kutsu 4 / 100
34. KRJ 19.04.2011 kutsu 2 / 47
35. KRJ 23.04.2011 kutsu 5 / 50
36. KRJ 25.04.2011 kutsu 4 / 30
37. KRJ 27.04.2011 kutsu 1 / 50
38. KRJ 28.04.2011 kutsu 5 / 50
39. KRJ 29.04.2011 kutsu 3 / 50
40. KRJ 29.04.2011 kutsu 2 / 50
41. KRJ 30.04.2011 kutsu 2 / 50
42. KRJ 30.04.2011 kutsu 3 / 50
43. KRJ 12.05.2011 kutsu 4 / 30
44. KRJ 13.05.2011 kutsu 4 / 30
45. KRJ 14.05.2011 kutsu 4 / 30
46. KRJ 20.05.2011 kutsu 6 / 40
47. KRJ 22.05.2011 kutsu 1 / 40
48. KRJ 23.05.2011 kutsu 1 / 35
49. KRJ 09.06.2011 kutsu 6 / 50
50. KRJ 09.06.2011 kutsu 3 / 30
51. KRJ 09.06.2011 kutsu 4 / 30
52. KRJ 10.06.2011 kutsu 5 / 30
53. KRJ 11.06.2011 kutsu 9 / 100
54. KRJ 11.06.2011 kutsu 4 / 30
55. KRJ 11.06.2011 kutsu 5 / 30
56. KRJ 11.06.2011 kutsu 1 / 30
57. KRJ 12.06.2011 kutsu 2 / 30
58. KRJ 13.06.2011 kutsu 4 / 50
59. KRJ 13.06.2011 kutsu 1 / 30
60. KRJ 15.06.2011 kutsu 3 / 50

Päiväkirja

Kouluvalmennus kotitallilla - 29.07.2011 (omistaja)

Edelliseltä treenikerralta pois jääneet lisäykset olivat ohjelmassa tänään, ja Kekeä verrytellessäni kiinnitin alusta asti huomiota siihen, että hevonen liikkui halukkaasti ja rennosti eteen. Tänään ori ei edes kyttäillyt kummempia, vaan kulki melko tyytyväisen ja rauhallisen oloisena, kuitenkin selvästi eteenpäinpyrkivänä. Ori oli jopa niin helppo ratsastaa, että alkuverryttelyjen aikana omat ajatukseni lähtivät harhailemaan ja keskittymiseni herpaantui hieman. Poikkeuksellisesti Keke ei ollut se, joka kiemurtelullaan tai kyttäyksellään olisi saanut pudotettua minut takaisin todellisuuteen, vaan herättämiseni jäi valmentajan kontolle. Yksi terävä heitto tämän suunnalta riitti, ja muistin taas olevani hevosen selässä, valmennettavana vieläpä.

Hieman nolostuneena aloitin varsinaisen lisäyksien työstämisen, valmentajan ohjaamana suoraan ravissa. Pidin tarkasti huolen siitä, että olin sataprosenttisen keskittynyt, enkä antanut ajatusteni enää ajautua pois tästä hetkestä. Keke suoritti ravilisäyksen erinomaisen mallikkaasti, kun taas omia taitojani hieman koeteltiin yrittäessäni istua lisäykset siististi ja hevosta häiritsemättä. Olin jo melkein ehtinyt unohtaa, miten hankala orin raviin oli istua, etenkin lisäyksissä. Parin toiston jälkeen pääsin vihdoin itsekin täysin mukaan treeniin, ja sen jälkeen harjoituksen sujuivat ihan siististi. Kentän laidalle alkoi jopa kertyä hieman yleisöä orin upeita liikkeitä ihastelemaan, ja sallin itselleni pienen sisäisen hymyn. Loppuvalmennuksen klaarasimme läpi huolella ja hyvin, eikä valmentajaltakaan loppujen lopuksi löytynyt kovin montaa poikkipuolista sanaa, mitä nyt edelleen hieman kitkerään sävyyn huomautti alkutunnin keskittymisongelmistani.

Kouluvalmennus kotitallilla - 27.07.2011 (omistaja)

änään treenaisin vaihteeksi kaksin Keken kanssa, sillä valmentajamme oli yllättäen joutunut perumaan tulonsa tältä päivältä. Päätin kuitenkin pitäytyä aiemmassa suunnitelmassamme harjoitella kokoamisia ja lisäyksiä kaikissa askellajeissa. Keke vaikutti hieman kireältä, joten orin rentouttamiseen ja alkuverryttelyyn meni vähän normaalia kauemmin. Vihdoin hevonen kuitenkin vaikutti sen verran rennolta ja yhteistyöhaluiselta, että pääsimme aloittamaan varsinaisen harjoittelun.

Aloitimme harjoittelun kokoamisilla, jotka yleensä ovat olleet Kekelle hiukkasen haasteellisimpia kuin lisäykset. Koottu käynti onnistui kuitenkin tällä kertaa kertaheitolla loistavasti, ja pääsimme saman tien ravityöskentelyn kimppuun. Ravin kokoaminen menikin astetta hankalammaksi. Pyytäessäni Kekeä kokoamaan kunnolla itsensä, ravista katosi energia täysin, ja sain tehdä kunnolla töitä saadakseni hevosen askellukseen vähän virkeyttä. Hetken ähellyksen jälkeen sain kuin sainkin orin kokoamaan ravinsa nätisti ja säilyttämään ponnekkaan askeleen. Ravityöskentelyn jälkeen koottu laukka taas sujui suorastaan lapsellisen helposti. Keke kuunteli täysin apujani, ja tällä kertaa sain tosissani keskittyä siihen, että pitäisin oman ratsastukseni täydellisen puhtaana enkä sekoittaisi hevosta omalla säätämiselläni.

Kokoamisharjoitusten jälkeen ravailin hetken pyysin Keken taas raviin, ja annoin hevosen rentoutua ja vähän venyä kevyessä ravissa. Koska kootun ravin kanssa tappeluun oli mennyt reilusti odotettua kauemmin, ja hevonenkin alkoi vaikuttaa melko uupuneelta, päätin jättää lisäyksien treenaamisen seuraavalle kerralle ja lopettaa siltä kerralta.

Kouluvalmennus kotitallilla - 18.07.2011 (omistaja)

Tänään oli mitä parhain treenipäivä, lämmin mutta pilvinen, joten aurinko ei paahtanut häiritsevästi. Kekekin tuntui mukavan rauhalliselta, ja odotin päivän valmennusta innoissani. Ehkä pitkästä aikaa Keke olisi oikeasti parhaimmillaan ja todella mukava ratsastaa. Aktiivisen kilpauran lopetettuaan orista oli tullut jotenkin veltto, minkä kyllä ehkä saattoi hyvin pistää keventyneen liikutuksen piikkiin. Tänään aioin kuitenkin laittaa orin kunnolla töihin.

Kentälle päästyäni ratsauduin pikaisesti. Etsin katseellani valmentajaamme, mutta hänestä ei näkynyt merkkiäkään. Myöhässä siis, kuten tavallista. Hymähdin itsekseni, rapsutin pikaisesti Kekeä harjan tyvestä ja aloitin tarmokkaan alkuverryttelyn. Hevonen tuntui hyvältä heti alkukäynneistä lähtien, ja valmentajan viimein saapuessa paikalle, olin enemmän kuin valmis päivän treeniin. Tänään ohjelmassa oli pohkeenväistö, sekä loppuvalmennuksesta kuulemma vielä vähän laukkapiruetteja, mikä tuli itselleni yllätyksenä. En kuitenkaan protestoinut tästä lisäyksestä, sillä halusin todella nähdä, mihin Keke tänään yltäisikään.

Aloitimme ravipohkeenväistöllä lävistäjää pitkin, ja kuten odotinkin, Keke suoriutui tehtävästä erinomaisen hyvin. Jatkoimme erilaisilla pohkeenväistöharjoituksilla, lähinnä ravissa. Myös käynti-ravi-siirtymisiä sekä temponvaihteluita oli valmentajamme väistöharjoituksiin sisällyttänyt. Kun tarpeeksemme olimme väistelleet, siirryimme laukkapiruetteihin. Niiden kanssa oli jo vähän haasteellisempaa, niin ratsastajan kuin hevosenkin osalta, varmaankin lähinnä treenin vähentämisestä johtuen. Keke kuitenkin yritti parhaansa, ja kun sain itse homman kasaan, sujuivat piruetitkin lopulta moitteettomasti.

Kouluvalmennus kotitallilla - 03.07.2011 (omistaja)

Keke oli tänään jostain syystä jopa normaalia sätkympi, eikä meinannut millään pysyä aloillaan ratsautuessani. Olin onneksi varannut reilusti aikaa verryttelylle, joten uskoin saavani orin vähän rentoutumaan ennen oikean valmennuksen alkamista. Alkukäyntien aikana kyhnytin oria harjanjuuresta ja höpisin ääneen turhia, ja ohjia keräillessäni herra oli jo selvästi kiinnostuneempi minusta kuin kentän ulkopuolisista tapahtumista. Keke yllätti ehdottomasti positiivisesti, kun se heti ravi- ja laukkatyöskentelyn alusta asti kuunteli hyvin eikä jännittänyt turhia. Valmentajan saapumiseen mennessä orin ratsastusta edeltänyt kohellus oli jo tiessään.

Varsinaisena aiheenamme olivat tänään laukanvaihdot. Koska olin jo ehtinyt verrytellä tehokkaasti myös laukassa, kävimme suoraan asiaan. Alkuun määräys oli tehdä lävistäjällä laukanvaihdot joka neljännellä askeleella. Pari ensimmäistä yritystä kaatuivat siihen, kun ori päätti bongata aidan takaa erittäin vaarallisen ja uhkaavaan näköisen pikkulinnun, jonka kyttääminen olikin äkkiä huimasti tärkeämpää kuin turhat laukanvaihdot. Muutaman kierroksen rauhoittelun ja jokusen välttävän esityksen jälkeen valmentajamme alkoi jo hiiltyä orin sähellykseen, mutta hetken naama punaisena ähellettyäni sain viimein hevosen taas kunnolla lapaseen. Uudestaan en vajonnut hetkelliseen illuusiooni hyväkäytöksisestä ja rauhallisesta hevosesta allani, vaan sataprosenttisen valppaana klaarasin valmennuksen loppuun, ennakoiden (ja estäen) muutaman karkuloikkakohtauksen. Loppusaldona käteen jäivät valmentajan kitkerät kommentit siitä, että minun tulisi tuntea hevoseni paremmin, ja (hieman vastahakoiset) kehut viimeisestä lävistäjästä, jolla Keke oli esittänyt suorastaan erinomaiset laukanvaihdot joka askeleella.

Kouluvalmennus kotitallilla - 26.06.2011 (omistaja)

Olin tilannut vakivalmentajamme paikalle täksi päiväksi aavistamatta lainkaan, että lämpötila liikkuisi koko päivän kolmenkymmenen asteen paremmalla puolella. Paahtavasta helteestä johtuen siirryimmekin maneesiin viileyteen treenaamaan. Tästä huolimatta Keke tuntui, erittäin epätyypillisesti, melko flegmaattiselta ja jopa haluttomalta ja laiskalta. En voinut lainkaan syyttää hevosta, sillä oma mielentilani oli pitkälle samankaltainen, juurikin kuumuudesta johtuen.

Valmentajamme saapuminen (hieman etuajassa tällä kertaa) pakotti meidät molemmat kuitenkin töihin. Sain tehdä kunnolla töitä heti alkuverryttelystä lähtien, hevosen muuttuessa koko ajan vain raskaammaksi ratsastaa. Työskentelyämme tarkasti seuraten ja satunnaisia ohjeita tarjoten valmentaja valvoi silmä kovana äheltämistämme, ja näytti jo vähän epätoivoiselta, kun vihdoin hidastin Keken käyntiin kevyen laukkaverryttelyn jälkeen.

Tämänpäiväisiin suunnitelmiin oli kuulunut piaffen ja passagen treenaus, mutta hetken neuvoteltuamme päätimme pitäytyä jossain vähän kevyemmässä. Laitoimme suunnitelman pikaisesti uusiksi, ja vaihdoimme ohjelmaan avo- ja sulkutaivutukset. Hieman hitaahkosta etenemisestä huolimatta Keken taipumisessa ja ohjautuvuudessa ei juuri ilmennyt puutteita, ja tunnin suurimmaksi haasteeksi jäikin kadonneen energisyyden löytäminen. Paikoin sain kuin sainkin orin vähän kevenemään ja reipastumaan, mutta valmennuksen loppua kohti hevonen tuntui jo niin läkähtyneeltä, että päätimme tyytyä tänään vähän heikompiin tuloksiin ja lopettaa hieman etuajassa. Loppujäähdyttelyjen jälkeen päätin vielä lähteä orin kanssa uimaan, viilennykseksi ja rentoutumiseksi meille molemmille.